Kuuntelija kuuntelee ja palvelee muita. Tukeutuu vahvasti muihin sekä pitää huolen muiden tarpeista jopa oman etunsa unohtaen eli toisen "oikea käsi". Antaa parhaan panoksensa suoran, kasvokkaisen vuorovaikutuksen asiantuntija- tai tukitehtävissä joissa keskeistä on kuuntelu kuten asiakaspalvelu ja hoivatyö. Syvähaastattelu ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu vahvuuksinaan.

Kuuntelija havaitsee herkästi toisten tunnetiloja, ristiriitoja ja sanomattomia tarpeita. Hän voi olla tärkeässä roolissa tilanteissa, joissa pyritään ymmärtämään ihmisten kokemuksia syvällisesti. Hän toimii monesti taustalla tukevana voimana.

Kehityshaasteet

 Kuuntelijalla voi olla taipumus välttää ristiriitoja. Halutessaan säilyttää hyvän ilmapiirin hän saattaa myötäillä muita tai jättää sanomatta asioita, jotka olisi tärkeää nostaa esiin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa ongelmat jäävät käsittelemättä. Kuuntelijan vahvuudet voivat työelämässä kääntyä myös haasteiksi. Suunnatessaan huomionsa herkästi muiden ihmisten tarpeisiin hän saattaa jättää omat tavoitteensa ja näkemyksensä taka-alalle. Kuuntelijan haaste liittyy ennen muuta tasapainoon kuuntelun ja oman vaikuttamisen välillä. On tärkeää opetella myös tuomaan esiin omia ajatuksia ja rajoja eikä ylivastuullisuudessa kantaa muiden huolia mukanaan.

Yhteistyö

Kuuntelija huomaa sävyt, ristiriidat ja sanomattomat tarpeet, jotka muuten ohitettaisiin. Tämän seurauksena päätökset perustuvat realistisempaan kuvaan tilanteesta, eivät pelkästään äänekkäimpien näkemyksiin. Toki kuuntelijan haasteena olisi voimistaa omaa ääntään tiimissä. Hän voi tehdä näkyväksi sen, mikä muuten jäisi piiloon. Tämä parantaa yhteistyötä suoraan: väärinymmärrykset vähenevät, konfliktit eivät eskaloidu yhtä helposti ja luottamus syvenee ajan kanssa. Hän toimii usein myös “varhaisena varoitusjärjestelmänä”: havaitsee jännitteet ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. Kuuntelija toimii tiimissä ennen kaikkea vastaanottavana ja ymmärrystä rakentavana voimana. Hän huomaa helposti sen, mitä ei sanota suoraan: epävarmuudet, jännitteet, ristiriidat ja piilevät tarpeet. Tämän vuoksi hänestä tulee usein henkilö, jolle muut puhuvat silloin kun he haluavat purkaa ajatuksiaan tai tulla aidosti kuulluksi.

Yhteydet tunnettuihin hyvin validoituihin lähikäsitteisiin, ks. “WOPI Technical Manual”

Arvot

Elämänarvot: ei yhteyksiä. Organisaation arvoissa (OCP, O’Reilly Organizational Culture Profile) he pitävät tärkeinä yhteistoiminnallisuutta sekä sosiaalista vastuuta. Yhteistoimintaa vaalivissa organisaatioissa ihmiset ja arvot ovat kaiken keskiössä. Se tarkoittaa säännöllistä vuorovaikutusta ja keskustelua tavoitteena edistää yhteistyötä, avoimuutta ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa organisaation vastuuta toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan sisältäen arvoketjun työntekijöiden hyvinvoinnista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja tasa-arvosta monimuotoisuuteen ja ympäristöön.

Tiimi- ja johtamisroolit

Tiimissä kuuntelijat asettuvat tiimipelaajan (Belbin SPI) tai osallistumishaluisen yhdessätekijän tiimirooliin (WOPI TR). Tiimipelaajat ovat ihmisiin suuntautuvia, yhteistyötä rakentavia, diplomaattisia yhdessätekijöitä. Tiimipelaajat ovat monipuolisia osaajia jotka havaitsevat tiimiltä vaaditut tehtävät ja ovat valmiita viemään ne loppuun myös muun tiimin puolesta. Vahvuudet: yhteistyökykyisiä ja tahdikkaita; kuuntelevat työtovereitaan ja ehkäisevät konflikteja. Heikkoudet: voivat olla liian taipuisia ja päättämättömiä ristiriitatilanteissa ja pyrkiä liiaksikin välttämään vastakkainasettelua.

Kuunteleminen ei itsessään ole johtamisen ajuri mutta riittävän vahvaan toiminnan johtamishaluun (Toiminnan johtaja) yhdistyneenä se antaa eväät osallistujan johtamisrooliin (WOPI-LR). Roolissaan osallistujat ottavat aktiivisesti osaa askareisiin muiden kanssa. He ovat toverihenkisiä, tiimin seassa kulkevia ja parhaimmillaan tiiviskutoisten ja keskinäisriippuvaisten tiimien vetäjiä. Roolin mahdollisia haittapuolia ovat epäitsenäisyys ja ulkoaohjautuvuus ja vaikeus tehdä päätöksiä ristiriitatilanteissa.

Ongelmanratkaisu ja oppiminen

Ongelmanratkaisussa kuuntelijat suosivat uusien ratkaisumallien sijaan ennalta koeteltuja ratkaisuja arvioiden uusia ideoita josko ne lisäävät turhaa epävarmuutta (KAI, Kirton Adaption-Innovation Inventory). Heille ongelmanratkaisussa keskeistä ei ole omaperäisyys vaan luotettavuus: ratkaisu, joka toimii arjessa ja jonka vaikutukset ovat ennakoitavissa. Varjopuolena voi olla hitaus tarttua uusiin ratkaisuihin jos niistä puuttuu vielä selkeä näyttö tai yhteinen hyväksyntä.

Oppimisessaan kuuntelijat kokevat eli ottavat opittavan asian avomielin vastaan (WOPI-LS). He herkistyvät, samastuvat ja osallistuvat kritiikittä uuteen asiaan. He sallivat opittavan asian vaikuttaa itseensä ja omasta kokemuksesta kumpuavat ideat ja merkitykset syventävät opittavan kohteen ymmärtämistä. Kokevan oppijan prototyyppi on löytöretkeilijä, joka ei tiedä mitä on löytävä mutta on avoin kaikelle uudelle ja eteen tulevalle. Kokemuksellinen oppiminen on hyödyllistä tavoitellessa tuntumaa opittavaan, sen hienojakoisiin ja tulkinnanvaraisiin sävyihin. Otollisia oppisisältöjä ovat ei-näkyvät mutta kokemisen kautta välittyvät, esim. ihmisiä, kulttuuria, sävyjä ja virtauksia koskevat asiat. Kokemalla oppiminen on kuuntelijoiden päävahvuus, mutta kannattaa pohtia oppimistyyliensä leventämistä havainnoivaan, käsitteelliseen ja tekemällä oppimiseen, joista enemmän ks. oppitunti oppimistyyleistä.

Sopivia tehtäviä

Kuuntelijat toimivat ja viihtyvät parhaiten erilaisissa hoiva- ja ohjaustehtävissä joissa tavoitteena on tiedonvaihdon ja yhteistyön lisäksi toisten, usein tarpeessa olevien ihmisten osaamisen tai hyvinvoinnin edistäminen. Parhaimmillaan he ovat tehtävissä joissa tarvitaan herkkävireistä, ei-sanottujen ja syvempiin tunteisiin ulottuvaa havaintokykyä. Tehtävät joissa edellytetään asettumista toisen asemaan ovat erityisen suotuisia. Työn kohteina ovat ennen muuta ihmiset. Alla esimerkkitehtäviä.

Hoiva-alan työntekijä (esim. lähihoitaja) – kohtaa ihmisiä arjessa, kuuntelee heidän tarpeitaan ja tarjoaa käytännön tukea ja huolenpitoa.

Psykologi – auttaa ihmisiä jäsentämään ajatuksiaan ja tunteitaan kuuntelemalla tarkasti heidän kokemuksiaan ja kysymällä tarkentavia kysymyksiä.

Terapeutti – tarjoaa turvallisen tilan, jossa asiakas voi tulla kuulluksi ja löytää uusia näkökulmia omiin elämäntilanteisiinsa.

Kirkon työntekijä - kirkollinen diakonia- ja sosiaalinen työ sekä sielunhoidolliset tehtävät

Asiakaspalvelija – kuuntelee asiakkaiden tarpeita ja ongelmia sekä auttaa heitä löytämään sopivia ratkaisuja.

Käyttäjäkokemuksen asiantuntija – haastattelee käyttäjiä ja tulkitsee heidän kokemuksiaan, jotta palveluista voidaan tehdä aidosti ihmislähtöisiä.

Palvelumuotoilija – kerää ja tulkitsee käyttäjien kokemuksia sekä muuntaa ne palveluiden kehittämisen lähtökohdiksi.

Syvähaastattelija  – kerää laadullista tietoa kuuntelemalla ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja tarinoita.

Tutkimushaastattelija – kerää tietoa ihmisiltä järjestelmällisten haastattelujen avulla ja tunnistaa keskustelusta olennaiset havainnot.

Henkilöstöasiantuntija (HR) – kuuntelee työntekijöiden kokemuksia ja tarpeita sekä toimii linkkinä työntekijöiden ja organisaation välillä.