Intuitiivista ajattelijaa leimaa tunne ja vaisto. Intuitiivinen ajattelija laatii vaistonsa ohjaamia, parhaimmillaan luovia ja mahdollisesti mullistavia, tilanteen erityispiirteisiin vastaavia ratkaisuja jotka voivat myös olla kaukaa haettuja ja huonosti toimivia. Epäsäännöllisten ja oikukkaiden prosessien (ihmisprosessit) tajua, (vrt. analyyttinen ajattelija). Soveltuukin parhaiten tulkintaa sekä laadullista dataa sisältäviin tehtäviin ja tieto- ja oppiympäristöihin, vrt. humanistiset ja taideopinnot. Luovuus, sävyjen taju.

Hänen vahvuutensa näkyy tilanteissa, joissa tarvitaan herkkyyttä tulkita ihmisiä, tunnelmia ja monimutkaisia, vaikeasti mitattavia tai näkyviä ilmiöitä. Intuitiivinen ajattelija muodostaa kuvaa vihjeistä, sävyistä ja kokemuksesta. Tämä mahdollistaa oivallukset ja uudenlaiset ratkaisumallit joita ei välttämättä synny jo tiedetyn tai puhtaasti loogisen analyysin kautta. Hän pystyy näkemään merkityksiä ja yhteyksiä siellä, missä tieto on hajanaista tai epätäydellistä.

Kehityshaasteet

Samaan aikaan vahva luottamus omaan intuitioon voi johtaa siihen, että ratkaisuja ei aina perustella riittävästi tai niiden toimivuutta ei päästä testaamaan. Ratkaisut voivat myös jäädä vaikeasti ymmärrettäviksi muille joka voi heikentää luottamusta. Kehityksen kannalta keskeistä on oppia yhdistämään intuitiivinen ymmärrys jäsenneltyyn ajatteluun. Hänen vahva tilanneherkkyys voi tehdä hänestä liian herkästi reagoivan ympäristön muutoksiin. Hän saattaa muuttaa suuntaa nopeasti mikä voi vaikeuttaa pitkäjänteistä työskentelyä ja tavoitteissa pysymistä.

Intuitiivinen ajattelija nojaa vahvasti tunteeseen, vaistoon ja tilanneherkkyyteen, mikä tekee hänestä parhaimmillaan luovan ja oivaltavan ratkaisijan ihmisiin ja monimutkaisiin, vaikeasti jäsennettäviin tilanteisiin liittyen. Ideat voivat olla omaperäisiä ja kiinnostavia, mutta niiden toteutuskelpoisuus jää epäselväksi tai heikoksi. Tällöin yhteys konkreettisiin rajoitteisiin, kuten resursseihin, aikaan tai toimintaympäristöön, voi katketa. 

Yhteistyö

Intuitiivinen ajattelija omaa nopeaa, kokemusperäistä kykyä lukea laadullisia signaaleja, joita ei voi mitata mutta jotka ovat todellisia. Intuitiivinen ajattelija on vahvimmillaan kaikkialla, missä inhimillinen tekijä on ratkaiseva eikä sitä voi yksinkertaistaa lukuihin. Asiakaskohtaamisissa, neuvotteluissa, rekrytoinnissa ja johtamisessa hän lukee tilanteen vivahteita tavalla, joka tuottaa tuloksia, joihin aiemmin käytetty tapa ei yllä. Hän on korvaamaton silloin, kun organisaatio kohtaa uudenlaisen tilanteen, johon ei ole valmista mallia. Tuttu kartta ei enää päde, data on niukkaa ja päätös on silti tehtävä. Intuitiivinen ajattelija ei odota täydellisiä perusteita — hän navigoi epävarmuudessa ja löytää usein suunnan, jota muut eivät osanneet edes etsiä. Ihmisdynamiikka jää lukematta: konfliktit yllättävät, motivaatio-ongelmat tunnistetaan myöhään, asiakkaan tyytymättömyys havaitaan vasta kun se on jo muuttunut lähdöksi. Organisaatio reagoi jälkijättöisesti, koska kukaan ei ole aistimassa heikkoja signaaleja ennen kuin ne vahvistuvat ongelmiksi. Toki intuitiivisten ajattelijoiden haasteena on pystyä riittävän selkeästi viestimään ja perustelemaan muille usein hankalasti perusteltavia ratkaisumallejaan.

Yhteydet tunnettuihin hyvin validoituihin lähikäsitteisiin, ks. “WOPI Technical Manual”.

Arvot

Elämänarvojen järjestyksessä (RVS, Rokeach Value Survey) intuitiiviset ajattelijat asettavat uskollisuuden korkealle sijalle. Uskollisuus on heille keskeinen elämänarvo joka kytkeytyy vahvasti tapaan toimia tunteen ja vaiston ohjaamana. He pysyvät uskollisina sille asialle jonka kokevat aidoksi vaikka se ei olisi rationaalisesti perusteltavissa tai yleisesti hyväksyttyä. Organisaation arvoissa (OCP, O’Reilly Organizational Culture Profile) intuitiiviset ajattelijat pitävät tärkeänä sosiaalista vastuuta. Se tarkoittaa organisaation vastuuta toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäröivään yhteisöön kattaen ihmisoikeuksien kunnioittamisen, tasa-arvon, monimuotoisuuden, työturvallisuuden ja hyvän hallintotavan.

Tiimi- ja johtamisroolit

Tiimissä intuitiiviset ajattelijat asettuvat uuden etsijän mutta harvemmin toteuttajan tiimirooliin (Belbin SPI). Uuden etsijät ovat ihmisiin suuntautuvia, ulospäinsuuntautuvia tilaisuuksien etsijöitä. He ovat uteliaita tiimin jäseniä. He ovat aina etsimässä uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Vahvuudet: toimeliaita, innostuneita, etsien mahdollisuuksia ja luoden kontakteja. Heikkoudet: saattavat olla liian optimistisia uusista, paikoin pinnallisista ideoista ja menettää kiinnostuksensa alkuinnostuksen laannuttua. Johtamisroolit: ei yhteyksiä.

Ongelmanratkaisu ja oppiminen

Ongelmanratkaisussa intuitiiviset ajattelijat hakevat ennalta koeteltujen ratkaisujen sijaan uusia ratkaisuja (KAI, Kirton Adaption-Innovation Inventory). He ovat valmiita ohittamaan vakiintuneita käytäntöjä ja kyseenalaistamaan ”näin on aina tehty” ajattelun. He etsivät nopeita, toimivia ja joskus epätavanomaisia ratkaisuja. Varjopuolena on taipumus aliarvioida toimivien perusratkaisujen tai toistettavuuden merkitystä. He saattavat aliarvioida testattujen ratkaisujen hyötyjä tai verkkaista etenemistä jos uuden uuden ratkaisun seuraukset eivät ole vielä täysin näkyvillä.

Oppimisessaan intuitiiviset ajattelijat kokevat eli ottavat opittavan asian avomielin vastaan (WOPI-LS). He herkistyvät, samastuvat ja osallistuvat kritiikittä uuteen asiaan. He sallivat opittavan asian vaikuttaa itseensä ja omasta kokemuksesta kumpuavat ideat ja merkitykset syventävät opittavan kohteen ymmärtämistä. Kokevan oppijan prototyyppi on löytöretkeilijä, joka ei tiedä mitä on löytävä mutta on avoin kaikelle uudelle ja eteen tulevalle. Kokemuksellinen oppiminen on hyödyllistä tavoitellessa tuntumaa opittavaan, sen hienojakoisiin ja tulkinnanvaraisiin sävyihin. Otollisia oppisisältöjä ovat ei-näkyvät mutta kokemisen kautta välittyvät, esim. ihmisiä, kulttuuria, sävyjä ja virtauksia koskevat asiat. Kokemalla oppiminen on intuitiivisten ajattelijoiden päävahvuus, mutta kannattaa pohtia oppimistyyliensä leventämistä havainnoivaan, käsitteelliseen ja tekemällä oppimiseen, ks. oppitunti oppimistyyleistä. 

Sopivia tehtäviä

Intuitiiviset ajattelijat toimivat ja viihtyvät parhaiten tehtävissä joissa tarvitaan uudenlaisia, tilanteen erityispiirteisiin vastaavia ratkaisumalleja erona analyyttiseen ajatteluun joka tuottaa rationaaliseen järkeen pohjautuvia, ennen koeteltuja ratkaisumalleja. Intuitiivisuus on käyttöalueeltaan kapeampaa ja sisältää enemmän riskejä mutta voi tuottaa haastaviin, epäselviin ja epäloogisesti käyttäytyviin tilanteisiin osuvampia, luovempia ratkaisuja. Soveliaimmat tehtävät ovat siis epäselviä, haastavia ja sisältävät materiaalisten prosessien sijasta ihmisprosesseja joissa ratkaisuja tavoitetaan joustavalla intuitiolla paremmin kuin pistemäisen loogisen analyysin kautta. Työn kohteina ovat etupäässä ihmisten käyttäytymiseen liittyvät asiat ja ilmiöt. Alla esimerkkitehtäviä.   

Luova suunnittelija (brändi, konsepti, sisältö) – rakentaa merkityksiä, tarinoita ja kokemuksia, jotka resonoivat ihmisten kanssa.

Käyttäjäymmärryksen asiantuntija – tulkitsee käyttäjien kokemuksia ja tarpeita laadullisen datan ja havaintojen kautta.

Psykologi / terapeutti – tulkitsee ihmisten kokemuksia, tunteita ja käyttäytymistä sekä auttaa jäsentämään niitä merkityksellisellä tavalla.

Valmentaja / (ura, johtaminen, elämäntaidot) – tukee ihmisiä oivallusten kautta ja auttaa näkemään tilanteita uudesta näkökulmasta.

HR-asiantuntija (erityisesti kehitys, kulttuuri, well-being) – tulkitsee organisaation dynamiikkaa ja tukee ihmisten välistä toimivuutta.

Kirjoittaja / toimittaja (esseet, analyysi, kulttuuri) – jäsentää ilmiöitä ja kokemuksia tavalla, joka avaa uusia näkökulmia lukijalle.

Taiteilija (esim. kuvataide, musiikki, teatteri) – ilmaisee ja tutkii inhimillisiä kokemuksia luovan työn kautta.